21. huhtikuuta 2017

VAATEKKAAPPI


Moikka, halusin vähän laittaa juttua tästä omasta henkisestä ahdingosta ja addiktiosta nyt peliin. Kaikki sai alkunsa, kun aloin käymään työelämässä silloin ylittäesäni täysi-ikäisyyden rajapyykin ja rahaa tuli. Aloin tilaamaan vaatteita sikana sieltä sun täältä, oikeastaan maksuvaikeuksia mulla ei kuitenkaan ole koskaan ollut. Oon vaan jäänyt verkkokaupan helppouteen koukkuun ja saatan edelleen kuluttaa monta tuntia etsimässä niinsanotusti täydellistä laukkua verkkokaupan uumenista.

Olen koittanut viime vuosien aikana ryhdistäytyä. Yllä-olevassa kuvassa näkyy kaikki vaatteeni juuri nyt, aika vähän onneksi. Mulla on ollut vaatteita 150 L jätesäkeissä lattialla tallessa, kun ei enää ole mahtunut mihinkään asuessani vanhemmilla. Mulla oli 7 vaatekaappia sillon mun huoneessakin. Äiti alkoi jossain vaiheessa huolestumaan ja myös nykyinen avomies on välillä huolissaan vaikka ostelen nykyään vain murto-osan siitä kuin aiemmin

Aloin kiinittää verkkoshoppailuun huomiota pari vuotta sitten, kun aloin myymään omaisuuttani pois kirppiksillä. Kamasta oli vain päästävä eroon, suurin osa meni uffille sillä kaiken kuvaaminen ja myyminen, yv av pv cv jutut lähti mauttomaksi vaikeudeksi tavoittaa edes lähialueella eläviä ihmisiä hakemaan ne varatut tavarat. Sukulaisille ja kavereillekin ja ihan tuntemattomille annoin ilmaiseksi vaatteita joihin olin kuluttanut varmaan tuhansia euroja.

Ostan nykyään vaatteet aina paikanpäällä ja sovitan ne, edelleen kaapissa on joitain löytöjä joissa on vielä hintalaput kiinni. (Se on ihan ok, jos haluaa ne myydä, sillä ne ei sitten kuitenkaan ollut mieleen enkä ole ehtinyt ajoissa palauttaa tuotteita.) Sen lisäksi, että ostan vaatteet paikanpäältä ja olen jokaisen hulabaloo myymälän kanta-asiakas päätin lopettaa uutiskirjeet. Ainoastaan tietyt verkkokaupat lähettävät paperisen katalogin ja se on helppo heittää kierrätykseen. Verkkokirjeiden unsuscribeeminen on välillä työlästä, mutta mitä vähemmän tarjouksia - sitä vähemmän houkutuksia.


Nykyään ostoksia teen harkitsevammin ja tarkkaavaisesti. Ostan ennemmin kallista merkkituotetta kuin perus H&M tuotteita. Tiedän, että ne menee x ajassa roskiin sillä ne ei vaan kestä pesua ja käyttöä kuin paremmista materiaaleista tehdyt tuotteet. Lisäksi näin ei tule ostettua niin paljon jos viitsii kerran parin kuukauden välein panostaa muutamaan hyvään tuotteeseen. 

Tässä selfiessä voin esitellä viimeisintä vaateostostani, löysin keltaisilta päiviltä itselleni Superdryn paidan 25 € hintaan (-50%). Mulla on itseasiassa nyt tätä merkkiä 3 hupparia, 2 urheilupaitaa ja varmaan 15 muuta ohutta paitaa tai t-paitaa. Tiedän, että tykkään näistä nyt ja varmasti tulevaisudessa. Tietysti tämä materialismionnellisuus tuottaa välillä vaikeita tilanteita. Olen nyt vahdannut tiettyjä Guessin tuotteita uuden sesongin tullessa myyntiin. Laukku ja lompakko lähtisi kaikkien alennuskoodien jälkeen yhteishintaan 135 €. Se tuntuu silti nyt turhan kalliilta hankinnalta ja hankkisin tällä rahalla ennemmin neljä kesätoppia jotain Pumaa, Adidasta tai muuta parempaa seppälää edustavaa merkkiä.

Pienellä on ihmiset pärjänneet aiemminkin ja haluaisin myös nyt, että vaatekaapissa olisi vain ajankohtaisia minulle mieluisia vaatteita. Tietenkin yksi ikean kassi on kellarissa vielä odottamassa kesää. Mutta mielestäni vaatteiden säilöminen vuodenajanmukaan on vielä ihan kohtuullista. Tänään siivosin oman ja mieheni vaatekaapin vapaapäivän lomassa ja mietin sitä miten vähän mulla onkaan nykyään vaatteita! Ne kaikki näkyy tossa kuvassa, uskomatonta sillä ennen niitä oli paljon. Sen verran ainakin, että oma äitini halusi polttaa varmaan roviolla ne vaatteet jotka kärräsin hänen työntaakaksi heillä vielä asuessani. 

Millaisia vinkkejä tai kokemuksia teillä on nettishoppailussa eroonpääsemistä varten?

14. huhtikuuta 2017

REALITY TV

Kuka voisi mut pelastaa kun katson Temptation Island Suomea. Oon jo kolmetoista vuotiaana aloittanut BBn ja muiden aiva hömppäohjelmien jatkuvan katsomisen ja syksystä toiseen odottaen BBn paluuta. 

Niinkään laulukisat eivät kiinosta vaan lemppareitani oli Jersey Shore, Essex, Viidakon Tähtöset jne. Oikein mukavia ohjelmia esikuvaksi nuorelle naiselle. Puhuttiin kavereiden kanssa ja matkittiin ohjelmien hahmoja (enemmän Jersey Shoren tai Geordie Shoren).

Nyt katson edelleen ja se on tullut kivaksi tavaksi. Yksi tai kaksi kaveria edelleen katsoo TIS ja saatetaan kesken ohjelman tekstailla ja kommentoida jaksoa kivasti reaaliajassa omalta kotisohvalta. Tällä kaudella alkaa jo karmia rehellisesti itseä kun on kohta kuusi vuotta ikäeroa nuorimpiin osallistujiin ja meininki on mitä on. Jostain syystä koen myös kotimaisen realityn aina todella teennäiseksi. Ne syvälliset keskustelut omien ystävien kanssa eroaa näiden tavasta puhua paljon enkä rehellisesti tiedä oliko vaan haaveissa saada julkisuutta.

Tuntuu että nykyään kaikki on tykkäyksien kommenttien ja seuraajien varassa. Jollain 14 vuotiaalla on instagramissa 16k seuraajaa ja siitä ollaan ylpeitä. En tiedä kuinka avoimesti sillä voi kehua kun seuraajista murto osa on käteenvetäjiä sun muita kauhistuksia..

Palatakseni vielä TIS. Tuntui että siinä ensijaksossa kun parit kertoivat miks ohjelmaan lähtivät ei moni kyllä osaa kertoa mitä tässä lähdetään hakemaan. Kai se on heistä joillekin elämän peliä.

4. huhtikuuta 2017

CHILIEN KASVATUS


Me lähdettiin kokeilemaan chilien kasvatusta. Kylvökset tehtiin noin 1-2 viikkoa sitten pikkupurkkeihin. Taimet on eilen noussut kaikista muista, paitsi yhdestä purkista.

Saimme miesystäväni tuttavalta hänen kasvattamista chileistä siemeniä. Meillä on muutama lajike tulossa täksi kesäksi kasvatuskokeiluun. Lajikkeita on Lemon Drop, Sandia, Herbertpur, Aji Cristal ja Naga Morich. 

Kasvatettiin nämä pienokaiset ihan normaaliin mustaan multaan. Ollaan pidetty niitä ikkunan edessä mihin tulee luonnonvaloa ja auringonvaloa myös aurinkoisina päivinä. Aloitimme kasvatuksen elmukelmu suojalla, jotta kosteus ei pakene ruukusta. Kun pienet lehdet tulivat elmukelmun tasolle otin kelmut pois muista paitsi tästä yhdestä lajikkeesta, joka ei vielä ole lähtenyt kasvamaan.

Mietimme, millainen lamppu olisi hyvä, jotta kasvu olisi tasaista ja nopeaa. Saammekohan ennen syyskuuta ollenkaan vielä ainoatakaan chiliä. Myöskään lannoitteet eivät ole vielä käyneet mielessä. Pian nämä joutuu siirtämään isompiin ruukkuihinkin varmaan.

Oletteko te kasvattaneet kotona vihanneksia, kasviksia tai ruokaa? Mietin, että esimerkiksi basilikaa, yrttejä, ruukkusalaattia voisi samalla periaatteella kasvattaa tässä keittiön pöydällä. Chilit ja muut voi sitten kesällä kun tulee lämpimämpää, siirtämään parvekkeelle. Meillä on onneksi suojaisa lasitettu parveke, jossa kasvit pysyvät myös ikävemmiltä sääilmiöiltä turvassa.

Vinkkejä kasvatukseen?